Mika Kaurismäen ohjaama Tie pohjoiseen alkaa siitä, kun Vesa-Matti Loirin esittämä isä ilmestyy yllättäen poikansa (Samuli Edelmann) oven taakse 35 vuotta sen jälkeen, kun hylkäsi tämän ja hänen äitinsä. Miehet lähtevät yhteiselle road tripille, jonka todellinen päämäärä on vain isän tiedossa. Matkalla kohdataan omalaatuisia persoonia, joita esittää iso joukko suomalaisia eturivin näyttelijöitä.
Hitaan alun jälkeen Tie
pohjoiseen kerää vauhtia. Elokuvassa on tietystä päämäärättömyydestä
huolimatta maanläheistä vetovoimaa, lähinnä mielenkiintoisten hahmojen ja
yllättävien käänteiden vuoksi. Tilannekomiikka osuu usein kohdalleen, mutta
draama on enemmäkseen haikeita tunteita ja menneiden muistelua.
Loiri sopii
erinomaisesti välittömän, mutta epärehellisen huithapelin rooliin ja Edelmann jäykän asiallisen, hukassa
olevan keski-ikäisen miehen kenkiin. Musiikit ovat hyvin valittuja ja
visuaaliset asiat kohdallaan. Suomalaisille elokuville tyypilliseen tapaan taas
nähdään mauton seksikohtaus, joka onnistuu laskemaan rimaa vielä hiukan edellisiä
alemmas vaikka huumorista onkin kyse.
Töksähtäen loppuva Tie
pohjoiseen ei osaa täysin päättää, millainen elokuva sen pitäisi olla. Hahmojen ajoittain oudosta käytöksestä huolimatta siitä jäi positiivinen vaikutelma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti